maanantai 17. elokuuta 2015

Pitkä projekti vaati pitkää pinnaa.

VIHDOIN TÄMÄ ON VALMIS!

Kuten ihan tuossa taannoin kirjoittelin, olen niiiiin lyhytpinnainen. Haluan kaiken valmiiksi (tai valmiina) oikeastaan aina nyt ja heti, joten tällaisiin pidempiin projekteihin minusta ei ole.... Paitsi että alkukesästä siihen ryhdyin. Ja tosiasiassa kyseessä ei edes ole mikään kovin iso projekti, joten ei saa nauraa kun paljastan tämän.

 

Se on PEITTO, pienimuotoinen sellainen. Tein sen ikäänkuin pyllynlämmittimeksi parvekkeen uudelle tuolille, joka on muovinen ja hyisen kylmä, jos sinne sattuu istahtamaan muulloin kuin auringonpaisteella. Ja sain käytettyä tähän peittoon koko kesän! Joskin virkkailin sitä aina vain silloin, kun ei parempaakaan tekemistä ollut. Eli välillä se saattoi levätä viikkotolkulla...



Heti ensalkuun päätin että teen sen isoäidinneliöillä virkaten, mutta teen sen pienten neliöiden sijaan isoilla. Olen kyllä nähnyt kuinka Internet on pullollaan ihania pieniä tilkkupeittoprojekteja, mutta omalla kohdallani näin parhaaksi olla edes aloittamatta sellaista... Joten päätin että helpommalla pääsee kun tekee muutaman ison neliön, ovatpahan sitten nopeampia yhdistääkin.


Langaksi valikoimme yhdessä puoliskoni kanssa Novitan Purobatikkia, josta löytyi ihana pirtsakka monivärinen kesäkerä. Tämä lanka oli hyvä idea niin kauan kunnes se loppui kesken, eikä sitä meinannut löytyä enää m i s t ä ä n. No, löytyi onneksi lopulta.


Korkeutta sille tuli lopulta saman verran kuin minulle, eli 8 isoäidinneliötä ja jollakin jämälangalla tehdyt pylväsreunat. Ja samalla voidaan leikkiä ettei huomata noita vinoja saumoja, jotka eivät näköjään ihan ole osuneet kohdilleen ;)

 

Että sellainen se. Oikein sopiva ja hyvä se tuolla tuolilla on! Mutta nyt virkkailen ihan mielelläni sellaisia nopeita patalappuja tässä seuraavaksi, enkä haikaile enää isojen projektien pariin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti