sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Äidiltä perittyä...

... on varmasti suurimmaksi osaksi tämä minun into käsitöihin.

Aloimme taannoin jutella virkkaamisesta ja siitä, kuinka minä en välttämättä jaksa ryhtyä mihinkään työläämpiin virkkausprojekteihin. Niinkuin esimerkiksi sängynpeittoihin tai paitoihin. Siinä vaiheessa äitini marssi vaatekaapilleen, ja kaivoi esiin muutamia arkistojen helmiä.




Tuossa noin niinkuin maistiaisiksi muutama tekele, joita kaapista löytyi. Kuvaussession uhriksi joutui pikkusiskoni, jonka tehtäväksi tuli pukea yksitellen kaikki kaapin löydöt ylleen. Tulimme siihen tulokseen, että kaikkia näistä yläosista joku meistä voisi käyttää edelleen! Esimerkiksi tuo ensimmäinen paita on ihan siskoni tyyliä, ja tämä alempi 'pussihihainen' paita taas näyttää ihan minun kesäpaidalta.


 

Tämän pinkin paidan muistan niiltä ajoilta kun olin vielä lapsi, ja äitini käytti tätä ahkerasti. Nyt ei auta kuin ihailla, miten on äidillä riittänyt lasten lisäksi pinna vielä tällaiseen tekemiseen ;)



Että kaikkea kanssa. Ehkä minulle kuitenkin tekisi ihan hyvää ottaa se koukku kouraan ja aloittaa joku pidemmän luokan projekti. Opettaisin siinä samalla itseäni pois siitä, että kaiken on tapahduttava ja valmistuttava heti. Tai jos nyt tunnustan, niin kaksikin tällaista työläämpää ohjetta on jo mielessä ja yksi melkein työläs koukulla... Mutta ääh. Niin kovin raastavaa aloittaa pitkä projekti, kun sen tietää kuitenkin että se keskeytyy joka kerta kun keksin jonkun uuden kivan idean. :)

(Kuten nytkin, kun keksin ottaa lentokoneeseen mukaan pienen kerän ja koukun ja alkaa virkkaamaan patalappua. Sinne jäi kotiin odottelemaan parvekkeen tuolinsuojus, eli tämä minun mittapuullani jo melkein työläs projekti. :) No, kaikki aikanaan!)

3 kommenttia:

  1. Moikka! Sulla on todella kiva blogi, omasta blogistani löytyy sinulle tunnustus ja haaste, toivottavasti lähdet mukaan :) (http://tuntematontuunaaja.blogspot.fi/)

    VastaaPoista
  2. Kyllä nuo näyttää vieläkin kivoilta. Hyvät kuvat! -mam

    VastaaPoista
  3. Kiitos Hannele, ihanaa! :) Kunhan ehdin ajan kanssa istua koneelle, niin vastaan haasteeseesi varmasti!

    Ja mamma, niin näyttääkin! :)

    VastaaPoista