keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Siksaksiksaksiksak.

Ostin jo kauan sitten punaiset Converset, ja sitten se iski. Laukkukriisi. Mielestäni nuo tennarit sopii kyllä kaikkeen, mutta halusin silti jonkun värimaailmaltaan kenkiini istuvan laukun. Sellaista ei heti löytynyt, joten tartuin koukkuun.

 

Käytin lankana Novitan kahta ohutta virkkauslankaa (Kartano ja Huvila muistaakseni), ja koukku oli nro 2. Yllättävän nopeasti tuo valmistui, vaikka ajattelin että vie aikaa noin ohuilla välineillä! Mielenkiintoa virkkaukseen piti yllä tuo kuvio jonka poimin Molla Millsin Virkkuri -kirjasta.


Alkujaan meinasin tehdä tuon pussukan vinoraitakuviolla, mutta se toi jotenkin liiaksi mieleen Mariannekarkit. Niinpä päädyin kokeilemaan tätä siksakkia, ja siitähän tulikin tosi kiva printti.


Samalla kokeilin tähän laukkuun ensimmäistä kertaa tätä valloillaan olevaa trendiä virkata vetskarista aloittaen. Eli pistelin koukulla suoraan reikiä tuohon vetoketjuun, ja siitä lähdin sitten etenemään alaspäin. Koska tämä oli ensimmäisen kokeiluni, jäi tuo vetoketju ehkä aavistuksen kuprulleen. Se ei kuitenkaan käytössä näytä kurjalta tai haittaa, niin en anna sen häiritä itseäni.



Kantohihnaksi (vai mikä se on oikealta nimeltään? :D) halusin tuollaisen mallin joka menee olan yli, mutta enhän minä sellaistakaan mistää valmiina löytänyt kun en mustaa kelpuuttanut. Niinpä lampsin lähimpään kangaskauppaan ja ostin 10cm valkoista keinonahkaa (140cm leveää). Siitä sitten leikkasin ja ompelin sopivan hihnan, ja nuo kiinnikeosat ompelin käsin kiinni laukkuun. Kun neulat eikä ompelukone jaksaneet vääntää läpi tuosta kaksinkertaisesta kohdasta, keksittiin puoliskon kanssa iskeä siihen tuollaiset 'reikäniitit'. Sain ne siskoltani ja isältäni joskus taannoin Lidlistä, ja settiin kuului siis pihdit joilla voi puristaa tuollaisia niittejä sekä neppareita. Tuli tapeeseen, ja olivatkin ihan tyydyttävä ratkaisu tähän eteen ilmestyneeseen ongelmaan.


Käyttöä laukulle on ehtinyt kertyä jo ihan kivasti, ja edelleen se on ilo napata mukaan jonnekin lähtiessä. Tykkään siitä kyllä, kai sen voi ääneenkin sanoa. :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti