lauantai 17. tammikuuta 2015

Pöllöarmeija.

Kuten lupailin, nyt on pöllö(jä) juttuja tiedossa! Olipahan melkoinen urakka, mutta nyt se on saatettu kunnialla loppuun.


Virkkasin siis muutaman viikon aikana 21 pöllöä. Ohje pöllöihin oli sinällään varsin yksinkertainen (mukaillen tätä ohjetta), mutta halusin kuitenkin tehdä niistä sellaisia älypuhelimen kokoisia ja niitä tosiaan oli tehtävänä se 21 kappaletta. Tämä määrä siksi, että menin ja vaihdoin työpaikkaa, ja halusin edellisen työpaikan lapsille antaa jokaiselle pienen itsetehdyn läksiäislahjan.


 

Pöllöissä on käytetty sattumalta Lentävästä Lapasesta löytämääni puuvilla-silkki -sekoituslankaa, joka mielestäni palveli nyt tässä tarkoituksessa paremmin kuin hyvin. Villalanka oli heti ehdoton ei, koska se ei ehkä pienten lasten lelukäytössä ole paras mahdollinen... Tai ainakaan unikaverina kutittamassa posken alla. Nokkia tehdessä joustin kyllä sen verran, että ne ovat villalangasta tehdyt. Seitsemän Veljestä langoissa oli niin täydellisen värinen nokkaoranssi ja minulla oli sitä jäljellä juuri näihin sopiva jämäkerä, niin päätin hyödyntää sen.

 


Silmät ostin Lahden Sinooperi Homesta, josta löytyi täydellisia 18mm liikkuvia silmiä. Alunperin olin päättänyt että virkkaan ja kirjon jokaiselle pöllölle eri-ilmeiset silmät, mutta rajallisen ajan takia päätin mennä tässä asiassa vähän siitä mistä aita on matalin - eli ostamalla valmiit silmät. Muutamilla tukevilla pistoilla pistelin ne kiinni, ja saman homman tein virkkaamieni nokkien kanssa. Niidenkin kanssa tuli kyllä useampaan otteeseen mietittyä olisiko ne kannattanut tehdä ennemmin oranssista huovasta, mutta ajattelin saavani siistimmät virkkaamalla. Noh, se ei ehkä ihan pitänyt paikkaansa, ja olenkin niihin edelleen todella tyytymätön. Olin jo heittämässä viimemetreillä kaikki pöllöt menemään ihan vaan rumien nokkien takia...

Mutta onneksi en heittänyt. Kun annoin jokaiselle lapselle viimeisenä päivänäni oman pienen lahjapussin joka sisälsi pöllön lisäksi sydäntikkarin, oli vastaanotto ihan uskomaton. Jotenkin tuli tunne että myös lapset osasivat arvostaa sitä, että olin jokaiselle heistä omin käsin tehnyt pienen lahjan. He kysyivät moneen kertaan että "ai oletko sä ihan oikeesti ite tehny nää?" ja "saanko mä ihan oikeesti tän ikiomaksi?". Myös päiväunille mennessä suurimmalla osalla oli pöllö kainalossa, ja se riitti ainakin minulle kiitokseksi. Uskomatonta. ♥


Ja nyt kun nämä pöllöt on tehty, niin on tietysti taas hirveä into tehdä kaikkea ihan muuta. Joskin silti muutamien villasukkien lisäksi mielessä on jo pari virkkaustyötä (vaikka virkkaus tursuukin juuri nyt silmistä ja korvista), ja sitten olen totaalisen hurahtanut HAMAHELMIIN! Kyllä. Lapset töissä saivat viimeisinä päivinä minut innostumaan, ja ihan vahingossa Ikeasta tarttui hamahelmipurkki mukaan myös kotiin. Palaan niihin seuraavaksi :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti