maanantai 16. kesäkuuta 2014

Tiina.

Palaan vielä hetkellisesti edellisen tekstini maisemiin - mökille.

Tai oikeastaan siihen, mitä toimme mökiltä tullessamme!


Se on vanha Anni Polvan Tiina -kirja. Niitä on mökin kirjahyllyssä yksi jos toinenkin, näitä ihan aitoja ja alkuperäisiä. Itsekin aikoinani taisin kahlata aika monta Tiinaa läpi kun innostuin lukemaan. Nyt koen kuitenkin kasvaneeni niistä hieman ehkä ulos, eikä lukeminen ollutkaan tällä kertaa syy miksi kirja kulkeutui mukanamme kaupunkiin (vaikka tietysti voisi olla hauska verestää muistoja ja lukea tuo taas!).


Tiina tuli maalta kaupunkiin siksi, että sen kannen alle talletettiin paljon onnea. Mökin pihalta löytyi näin monta neliapilaa! Niitä ei tietenkään voitu jättää maahan eikä heittää hukkaan, joten ne piti kuljettaa kotiin asti tuomaan onnea ja iloa arkeen. Uskomme molemmat siihen että nämä tosiaan tuovat tullessaan sitä onnea - tavalla tai toisella :)

Mietin aikani mihin laittaisin apilat. Hetken ne ehtivät jo olla unohduksissa Tiinan kannen alla kirjahyllyssä, kunnes lenkkareidenostoreissulla poikkesimme Ikeaan (taas) ja kävelimme valokuvakehysten ohi. Silloin päähäni pälkähti ajatus mitä perinteisimmästä tavasta kätkeä tuo apiloiden onni.


Niinpä ne ovat nyt kehyksissä. Taustalle laitoin jotakin luonnonläheistä kartonkia mitä kaapista sattui löytymään, ja muutamalla pienellä liimatipalla apilat kiinni. Tämä kokonaisuus pääsi lipastomme päälle onneaan välittämään. Paitsi että joukossa on myös yksi viisilehtinen apila, eihän se vaan tuota huonoa onnea?!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti