sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Toisen romu on toisen aarre.

Olemme pääsiäisenvietossa vanhempieni luona, jonkin matkan päässä kotoamme. Kun me kaksi rauhallista ja löhöilystä nauttivaa malttamatonta riiviötä lähdemme pyhäpäiviksi reissuun, se tarkoittaa yleensä sitä, että jommankumman olo käy sietämättömäksi jo ensimmäisenä vapaapäivänä. No, niin kävi tälläkin kertaa. Tuo toinen puolisko malttoi juuri ja juuri ensimmäisenä vapaapäivänä yli puolenpäivän, kunnes oli jo päästävä tekemään jotakin. Niinpä hetken mielijohteesta nappasimme kameralaukun mukaan ja lähdimme 'kylille'. Pienessä kaupungissa pyhäpäivänä kylä näytti aika hiljaiselta, mutta jotain mielenkiintoista löytyi kuitenkin! En nimittäin itsekään tiennyt, että paikallinen ITE-taiteilija Vesa Väänänen on tuonut hauskat taideteoksensa kaiken kansan nähtäville. Poikkesimme ihailemaan taidetta, joka osuu ainakin minun makuuni.

Tämä oli ehkä suosikkini jo värimaailmansa ansiosta. Punaisessa linnussa vartalo ja siivet on tehty marjapoimureista!


Liikuttavan söpöt possu ja norsu. Norsun korvat on tehty kekseliäästi lapiosta.

Hahaha, tämä oli hauska! Nimeltään 'Mahan muuttajat, eli kovan safkan ilta'.



Teoksissa on siis käytetty vanhaa ylijäämäromua, josta taiteilija on visioinut jotain uutta. Käytössä on ollut paljon metallia, puuta, kuparia... Oli hauskaa hommaa tutkia, mitä tuttuja juttuja teosten takaa löytyikään.


Kuka huomaa tässä jotain tuttua? Luulenpa, että tuo naamaosa on ihan jokaiselle jokapäiväinen juttu!


Tämä oli ihan mun taideteos, nimeltään nimittäin 'Kastelukannu nutturalla'. Hihii!

 
Tässä meni hetken tajuta, mistä tämä on tehty. No, sitten tajusin että tuossa läheisellä mäellä Shell muutti hieman ulkonäköään.. Taisi jäädä yksi logo ylimääräiseksi ;)

Moni taideteos otti myös kantaa ihmisiä puhuttaviin yhteiskunnallisiin asioihin, esimerkiksi maahanmuuttoon ja brändeihin. Kuvissani esiintyy vain murto-osa Heinolan asema-alueella olevista teoksista, lähinnä ehkä ne, jotka eniten minua hymyilyttivät :)

Jotenkin kyllä arvostan sitä, että jollain ihmisellä on silmää tehdä tällaista. Siis nähdä vaikkapa vanha roskapönttö, ja sitten keksiä että hei, teenpä siitä tällaisen ukon;

Itsehän tykkään kierrättää kaikkea mahdollista (tietäisittepä vaan mitä kaikkea!) ja keksiä niille uusia käyttötarkoituksia. Tätä harjoittelimme jopa lastenkin kanssa päiväkodissa :) Joten oli oikein minulle osuva löytö pyhäajelun yhteydessä! Suosittelen poikkeamaan ja hauskuuttamaan itseään! Tämä kyllä osoitti todeksi taas kerran sen, että toisen romu on toisen aarre...

Tekijän verstas. Uutta teosta selvästi tekeillä!

Tietoja taiteilijasta poimittu Väänäsen omilta nettisivuilta, jonne pääsee tästä; ITE Väänänen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti